Blogi

Koulutuksen kunnianpalautus!

Suomen hyvinvointi on perustunut koulutukseen ja osaamiseen. Koulutus on nostanut suomalaisten osaamistasoa jo vuosien ajan ja tuottanut hyvinvointia, innovaatioita ja yritystoimintaa. Nyt ollaan kuitenkin ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa suomalaisten koulutustaso on kääntynyt laskuun. Uudet sukupolvet eivät olekaan enää edellisiä koulutetumpia.

Koululaisten ilmastolakko herätti keskustelun nuorten osallisuuden vahvistamisesta

Koululaisten ilmastolakkoon 15. maaliskuuta osallistui koululaisia ympäri maailman. Suomessa lakkoon osallistui tuhansia nuoria useilta paikkakunnilta. Nuorten ilmastolakkoilu on herättänyt laajaa keskustelua nuorten yhteiskunnallisesta osallisuudesta. Nuorten aktiivisuudesta on kirjoitettu toisaalta ihailevia kannanottoja, mutta toisaalta myös vähätteleviä kommentteja, jotka ovat puolestaan synnyttäneet kriittistä keskustelua. Aihe koskettaa ympäristökasvattajia, sillä sekä ilmastonmuutoksen torjunta että nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen kuuluvat laaja-alaisen kestävän kehityksen kasvatuksen keskeisiin sisältöihin.

Kuntien kulttuuritoimintalaki uudistui

Nyt on hyvä hetki vahvistaa kulttuuria myös Kirkkonummella!

Kuntien kulttuuritoiminnasta säädetään lailla. Lain tavoitteena on tukea suomalaisten mahdollisuuksia luovaan ilmaisuun sekä kulttuurin ja taiteen tekemiseen ja kokemiseen. Maaliskuun alussa tuli voimaan uusi kulttuuritoimintalaki, kun lakia uudistettiin ensimmäistä kertaa 25 vuoteen. Uusi laki vahvistaa kulttuurin asemaa kunnallisena peruspalveluna ja ”jokamiehen oikeutena”. Lain mukaan kunnan tehtävänä on edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä.

Ett hållbart välmående i Västnyland!

Som kommun- och landskapsbeslutsfattare från Kyrkslätt har jag på mycket nära håll fått ta del av och påverka planerna angående kollektivtrafik, boende och service här i Nyland.

Två spår till Karis

Nyland förbereder sig under de närmaste åren på en märkbar tillväxt i befolkningsmängden och denna ökning bör förverkligas på ett hållbart sätt.

Kestävän tulevaisuuden tekijät

Kestävän tulevaisuuden tekijät -tilaisuus:
Kansanedustaja Ville Niinistö ja Uudenmaan maakuntavaltuuston pj Mari Holopainen vieraiksi Kirkkonummelle

Kevään vaalikeskustelu on käynyt odotetun vilkkaana. Vaalikentillä sekä julkisuudessa käydyissä keskusteluissa on välittynyt kuva siitä, että ihmiset kaipaavat nyt muutosta ja todellista vastuunkantoa poliittisilta päätöksentekijöiltä myös isoihin asiakokonaisuuksiin.
Äänestäjät odottavat ratkaisuja muun muassa hyvinvointivaltion tulevaisuudesta, ilmastonmuutoksen hillinnästä, terveyspalvelujen turvaamisesta ja Suomen kilpailukyvystä kansainvälisillä markkinoilla. Nämä ovat asioita, jotka edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä politiikan eri tasojen välillä ja johdonmukaisia päätöksiä niin paikallisesti, kansallisesti kuin maailmanlaajuisesti.

Pääkaupunkiseudun kasvun haitat eivät jakaudu tasaisesti

Pääkaupunkiseudun rakentaminen sekä raide- ja tieliikenteen hankkeet vaativat usein maamassojen siirtelyä ja korvaamista kiviaineksella. Ylijäämämaiden sijoittamisesta sekä kiviaineksen louhinnasta ja murskauksesta on muodostunut Uudellamaalla kasvava ongelma. Rakentamisen haitat eivät tällä hetkellä jakaudu tasaisesti vaan kasautuvat kehyskuntiin.

Pääkaupunkiseudun kehyskuntiin sekä Espooseen ja Vantaalle avataan jatkuvasti uusia kiviaineksen louhimoita, murskaamoita ja maanläjitysalueita asutuksen tuntumaan. Hankkeiden läheisyydessä asuu satoja, jopa tuhansia ihmisiä, jotka voivat joutua kärsimään melu-, pöly- ja tärinähaitoista lähes päivittäin. Yhä suuremmaksi ongelmaksi on muodostunut myös hankkeisiin liittyvä raskas liikenne.

Askelia muoviongelman ratkaisemiseksi

Saara Huhmarniemen valtuustoaloite 28.1. etsii keinoja muovin käytön vähentämiseksi ja muovin kierrätyksen tehostamiseksi Kirkkonummella.

Muovijätteestä on muodostunut globaali ympäristöongelma, johon on etsittävä ratkaisuja myös paikallisesti. Luontoon jätetty muoviroska ei katoa, vaan kulkeutuu mikropartikkeleina vesistöihin ja maaperään ja tätä kautta yhä useammin myös ihmisten, eläinten ja pieneliöiden ravintoon.

Läntisen Uudenmaan raidehankkeet tukevat toisiaan

Valtio suuntaa nyt merkittäviä panostuksia Tunnin junan suunnitteluun. Nopean raideliikenteen yhteys Helsingin ja Turun välillä palvelee koko pääkaupunkiseutua ja olisi myös Euroopan mittakaavassa merkittävä raideliikenteen hanke. Etelä-Uusimaa -lehden numerossa 13 (17.2.) epäiltiin Tunnin juna -hankkeen hidastavan Rantaradan kehittämistä.

Mielestäni vastakkainasetteluun ei ole syytä. Päinvastoin, eri ratahankkeet tukevat toisiaan ja tämän vuoksi alueen kuntien tulee yhdistää voimat, jotta alueelle toteutetaan kaikki ne raideliikenteen hankkeet, jotka tarvitaan koko alueen kasvua ja uutta yritystoimintaa varten.

Espoon kaupunkirata on välttämätön Länsi-Uudenmaan kestävälle kasvulle

Uudenmaan väkiluvun odotetaan kasvavan puolella miljoonalla vuoteen 2050 mennessä. Suurin osa kasvusta on uusia asukkaita, jotka etsivät koteja hyvillä sijainneilla. Samaan aikaan Uudellemaalle syntyy uutta kasvua tavoittelevaa yritystoimintaa. Tämä kehitys vaatii panostuksia alueen infrastruktuuriin, mutta luo myös uusia mahdollisuuksia joukkoliikenteen kehittämiseen.

Vetovoimaa kunnan kaksikielisyydestä!

Yhteinen lukiokampus suomen- ja ruotsinkieliselle lukiolle vahvistaisi Kirkkonummea sivistyskuntana

Kirkkonummen kunnanhallitus ja palvelutuotannon jaosto kokoontuivat viime maanantaina pohtimaan kunnan kiinteistöjen kokonaistilannetta. Kiinteistöjen uusimistarpeista johtuva investointipaine on haasteellinen, mutta samalla on tärkeää nähdä tilanteen tuomat mahdollisuudet. On keskityttävä myös siihen, miten lähivuosien hankkeet voivat edistää koko kunnan kehittymistä ja elinvoimaisuutta parhaalla mahdollisella tavalla.