Kirkkonummen on pidettävä omia puoliaan: Asukkaat ja ympäristö eivät saa jäädä kasvun jalkoihin

Julkaistu Kirkkonummen sanomissa 2.4.2025

Kirkkonummi on monella tapaa kiinnostava kunta juuri nyt. Sujuvat palvelut, luonnonläheisyys ja asumisen väljyys tekevät Kirkkonummesta yhä halutumman asuinpaikan, josta kertoo kunnan vakaasti kasvava asukasluku. 

Samaan aikaan myös muu pääkaupunkiseutu kasvaa ja esimerkiksi Kirkkonummen itänaapurissa Espoossa useita aikaisemmin yritys- ja tuotantoalueita muutetaan parhaillaan asuinalueiksi. Tämä Espoon kehityssuunta on ymmärrettävä, sillä asukkaiden maksamat verot ovat kuntien talouden perusta.

Pääkaupunkiseudun kasvu on Kirkkonummelle mahdollisuus, mutta samalla se pitää sisällään riskin siitä, että sellaisia toimintoja, jotka eivät palvele Kirkkonummen etua ajetaan kuntaamme yhä voimakkaammin. Tällaiset hankkeet voivat pahimmillaan heikentää merkittävästi asukkaiden elinympäristöjä ja estää alueiden laajemman kehittämisen kunnan edun mukaisesti.  

Esimerkkeinä hankkeista, jotka aiheuttavat vakavaa haittaa ovat laajat maankaatopaikat, kivenmurskaamot tai asfalttiasemat. Melu-, haju- ja pölypäästöjen lisäksi hankkeisiin liittyy usein raskaan liikenteen voimakas lisääntyminen, mikä heikentää turvallisuutta. Näitä hankkeita on vireillä useita eri puolilla kuntaa.

Myös sinänsä myönteisiin hankkeisiin voi liittyä erityisesti rakentamisaikana voimakkaita kielteisiä vaikutuksia. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että rakentamisaikaisia haitallisia vaikutuksia pyrittäisiin vähentämään entistä tehokkaammin esimerkiksi toiminta-aikoja rajaamalla, melusuojauksella ja liikenteen ohjauksella. Haittojen lieventäminen on välttämätöntä erityisesti pitkäaikaisissa rakennushankkeissa, kuten nyt kantatie 51:n varrella.

Jotta Kirkkonummi voi myös jatkossa lunastaa lupauksensa halutuimmasta asuinkunnasta, on pääkaupunkiseudun kasvaessa pidettävä huoli siitä, että Kirkkonummelle toteutettavat hankkeet ovat aidosti kunnan edun mukaisia. Tavoitteena on oltava kunnan kehittäminen nykyiset ja tulevat asukkaat ja hyvä asumisen laatu edellä. 

Saara Huhmarniemi

Rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja
Vihreät

Yhteistä turvallisuutta rakennetaan paikallisesti

Julkaistu Kirkkonummen sanomissa 26.3.

Muuttunut maailmantilanne ja arvaamattomalta tuntuva tulevaisuus ovat saaneet monet pohtimaan ja myös huolestumaan turvallisuudesta. Tällä hetkellä keskustelussa korostuu tarve nostaa puolustusbudjettia ja varautua tulevaisuuteen maanpuolustusta vahvistamalla. Kyvykkäästä maanpuolustuksesta huolehtiminen on ilmeisen tärkeää, mutta samalla meidän ei tule heikentää niitä perustekijöitä, joille turvallisuus on Suomessa rakentunut.

Suomi on selvinnyt monista aikaisemmista kriiseistä kansakunnan yhteisen päämäärän, yhteisöllisyyden ja solidaarisuuden voimin. Yhteisön tuki ja luottamus valoisampaan tulevaisuuteen olivat tärkeässä roolissa sotien jälkeisessä hyvinvointivaltion rakentamisessa.

Hyvinvointivaltion rakenteet ovat olleet keskeisessä asemassa selviytymisessä viimeaikaisista kriiseistä, kuten 2008 alkaneesta talouskriisistä ja pandemiasta. Julkinen terveydenhuolto, koulutus, sosiaaliturva ja työllisyyspalvelut ovat kannatelleet ihmisiä haastavina aikoina. Hyvinvointiyhteiskunta onkin ollut ratkaiseva osa kokonaisturvallisuutta. 

Nykyään yhteiskunnan polarisoituminen muodostaa keskeisen uhan turvallisuudelle. Yhteiskunnan polarisaatiota voimistaa nykyinen hyvinvointirakenteita voimakkaasti heikentävä politiikka, joka lisää eriarvoisuutta ja luo vastakkainasettelua. Jos ihmiset kokevat, ettei heitä kuulla tai että heidät jätetään mahdollisuuksien ulkopuolelle, luottamus yhteiskuntaan katoaa. Tämä rapauttaa sosiaalista vakautta, mikä on turvallisuuden perustekijä.

Monet yhteiskunnan turvallisuutta rakentavat ja ylläpitävät palvelut tuotetaan kunnissa. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja kotoutumisen palvelut, koulutus, työllisyyspalvelut ja yhteisöllisyyttä lisäävät vapaa-ajanpalvelut. Myös tärkeä kriiseihin varautumis- ja valmiustyö on yksi kuntien tehtävistä. 

Yhteistä turvallisuutta rakennetaankin paikallisesti kunnissa!

Saara Huhmarniemi

Vihreä kuntavaaliehdokas

Kunnanhallituksen jäsen

Uusi uimaranta Kantvikin alueelle – Båtvikin rannan avaaminen kuntalaisten käyttöön

Vihreä valtuustoryhmä & Saara Huhmarniemi 3.3.2025

Merellisyys on jo pitkään ollut osa Kirkkonummen brändiä ja kunnan uusi slogan “Aallonharjalla 700 vuotta” viittaa myös Kirkkonummen merellisyyteen. Tästä huolimatta kuntalaisten pääsy merenrantaan ja rantojen saavutettavuus on ollut Kirkkonummen kompastuskivi. Vuosien varrella merenrannoista on esitetty useita visiokuvia, mutta tulokset ovat jääneet vähäisiksi.

Kantvikin alueella Båtvikissa sijaitsee ainutlaatuinen ja pitkä luonnonhiekkaranta Pikkalanlahdella. Hiekkaranta jatkuu rannalta mereen syventyen loivasti, joten se olisi sopiva uimaranta myös lapsille. Hiekkaranta sijaitsee alueella, joka on tällä hetkellä aidattu, mutta hiekkaranta ei ole esimerkiksi asutuksen pihapiiriä.

Kunnanvaltuuston päättämässä Kantvikin kehityskuvassa 2040 “Merellinen Kantvik” alueelle on merkitty uimaranta ja uusia asuinalueita. (https://kirkkonummi.fi/wp-content/uploads/files/591958ab9635eb872500014c/Kantvikin_kehityskuva_2040_-diarinumero.pdf)

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kirkkonummen kunta käynnistää viipymättä neuvottelut maanomistajan kanssa tavoitteena avata Båtvikin hiekkaranta kuntalaisten käyttöön esimerkiksi maanhankintojen, kaavahankkeen tai jokaisenoikeuksien avulla.

Vihreä valtuustoryhmä
Saara Huhmarniemi

Luonnon monimuotoisuuden huomioimista vastustetaan edelleen Kirkkonummen päätöksenteossa

Kirkkonummen kunnanhallitus vastusti kokouksessaan 17.3. evästystä luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi Tolsanportin eteläisessä ja pohjoisessa asemakaavassa.

Sanni Jäppinen teki kokouksessa esityksen evästää kaavan valmistelua huomioimaan luonnon monimuotoisuus tonttialueiden vihersuunnittelussa. Etenkin Tolsanportin eteläinen asemakaava kytkeytyy virkistyskäytössä oleviin metsäalueisiin ja monimuotoisuuden huomiointi vihersuunnittelussa olisi luonut kaunista ja kerroksellista, luonnonmukaista ja maisemaan sopivaa ympäristöä, jossa myös pölyttäjät viihtyvät. Kirkkonummen kunnanhallitus päätti kuitenkin äänin 7-5 hylätä evästyksen.

17.3.2025 julkaistun Luontobarometrin 2025 vastanneista jopa 89 prosenttia toivoo, että kunnat huomioisivat nykyistä paremmin luonnon myönteiset terveysvaikutukset kaavoituksessa ja rakentamisessa. Barometrin mukaan tietoisuus luontokadon etenemisestä on lisääntynyt ja maailman luonnon tilanteesta on huolissaan jo 91 prosenttia vastaajista.

Kunnanhallituksen äänestyspäätös antaa aihetta kysyä, kuinka kauas päättäjät ovat etääntyneet luontokatoon liittyvästä tutkimustiedosta ja yleisestä mielipiteestä. Luonnonläheisyys on yksi Kirkkonummen keskeisistä elinvoimatekijöistä ja Kirkkonummi on strategiassaan sitoutunut vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Monimuotoinen luonto on kuitenkin mahdollista myös menettää, ellemme suunnittele maankäyttöä kestävästi ja huomioi monimuotoisuutta aina kun se on mahdollista.Sanni JäppinenSaara Huhmarniemi

Luonnon arvostamisen ei tule jäädä vaalilupausten tasolle – päätöksentekoon kaivataan uutta suuntaa

Kun asukkailta kysytään, mitä he arvostavat Kirkkonummella eniten, luonto pitää paikkaa aivan kärjessä, kyselystä toiseen. Kyselyjen tuloksien valossa ei liene yllättävää, että lähiluonnon arvostus on noussut vaalien alla myös monien puolueiden vaaliteemoihin. Valitettavaa kuitenkin on, että käytännön päätöksenteossa nämä vaaliteemat tuntuvat monelta unohtuvan. 

Kirkkonummi ei esimerkiksi ole suosinut puurakentamista hankkeissaan, vaikka useissa muissa kunnissa niin tehdään. Sen sijaan enemmistö päättäjistä on halunnut sallia voimakkaatkin hakkuut kunnan omistamilla luonnoltaan arvokkailla metsäalueilla, vaikka vaihtoehtona olisi ollut taloudellisesti kannattava valtion rahoittamaan suojeluhankkeeseen liittyminen. Kaavoitukseen liittyvissä päätöksissä ei anneta arvoa ekologisten yhteyksien turvaamiselle, vaikka samat yhteydet toimivat kuntalaisten virkistysreitteinä. Keskusmetsän virkistyssuunnitelmat eivät ole edenneet suunnitellusti.

Juuri nyt puhuttavat luonnonläheiset uimarannat ja lähiliikuntapaikat, jotka ovat joutuneet lakkautettaviksi. Pieniä kohteita ei ole päätynyt säästölistalle sattumalta. Kyse on poliittisesta linjanvedosta, jossa yksittäisten isojen liikuntapaikkahankkeiden kulut ovat niin suuria, että rahaa ei jää entisten ylläpitoon. Samasta syystä monet kevyemmin toteutettavissa olevat retkeilyn rakenteet ja virkistysreitit etenkin keskustojen lähellä ovat jääneet toteutumatta. Vihreät ovat toistuvasti yrittäneet tuoda esille monipuolisten virkistyspaikkojen merkitystä kuntalaisille ja toivoneet läpinäkyvämpää päätöksentekoa asiasta. 

Luontoa arvostetaan päätös päätökseltä ja nykyisin kunnille tarjotaan myös monia taloudellisia kannustimia ympäristötietoiseen päätöksentekoon. Toivotaan, että Kirkkonummen ympäristöä koskeva politiikka saa tarvitsemansa muutoksen, jota vaaliteemat nyt lupailevat.

Ihanaa ja luonnonläheistä kesää kaikille kirkkonummelaisille!

Saara Huhmarniemi

Kirkkonummen Vihreät

Rakennus- ja ympäristölautakunta kunnan kestävää kasvua edistämässä

Rakennus- ja ympäristölautakunta on tällä kaudella edistänyt kunnan kehittämistä konkreettisilla toimilla. Toimivat rakennusvalvonnan palvelut ovat meille imagotekijä, johon kannattaa panostaa. Rakentamisen lupien käsittelyajat ovat nopeutuneet ja käyttöön on otettu palautelomakkeita asiakaspalvelun kehittämiseksi. 

Rakennus- ja ympäristölautakunnan kokouksessa 25.5. selkeytettiin rakennuslupien taksoja ja normaalikokoisten omakotitalojen rakennuslupien hintoja alennettiin hieman. Samalla lautakunta päätti esitykseni pohjalta vapauttaa omakotitalojen yksittäiset maalämpökaivot lupamaksusta. Tällä tavoin kunta voi osaltaan tukea pientalojen kestäviä energiaratkaisuja.

Hyvä vuoropuhelu kunnan kaavoituspalvelujen kanssa on lautakunnan toiminnalle erityisen tärkeää. Kaavoituksen tavoitteena on oltava sekä sosiaalisesti että ekologisesti kestävä yhdyskuntarakenne. Tätä tavoitetta on mahdollista rakentamisen osalta edistää ohjauskeinoilla, jotka esimerkiksi vauhdittavat uusiutuvan energian ja kestävien liikennemuotojen yleistymistä ja ilmastoystävällisiä rakentamisen ratkaisuja, kuten puurakentamista. Lautakunta on kauden aikana kiinnittänyt toistuvasti huomiota siihen, että myös keskusta-alueilla on oltava tarjolla riittävästi suuria perheasuntoja. Useissa keskusta-alueiden kaavoissa onkin nyt määritelty asuntojen kokoon liittyviä kriteerejä.

Ihmisten hyvinvointi on monin tavoin sidoksissa miellyttävään, turvalliseen ja esteettömään sekä monimuotoiseen elinympäristöön. Riittävän laajat ja monimuotoiset luonnonalueet ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta, sitovat pölyä, torjuvat melua ja vähentävät eroosiota. Hulevesien hallinnalla voidaan vaikuttaa suoraan järvien ja merialueiden veden laatuun rankkasateiden yleistyessä. Laadukkaat ratkaisut ja viihtyisät piha-alueet luovat yhteisöllisyyttä ja pysyvyyttä. 

Erityisesti ilahduttavat suunnitelmat, joissa piha-alueilla on säästetty alueen alkuperäistä luontoa ja sen erityispiirteitä tai joissa on varattu pyörien säilytystilaa ja latauspisteitä. 

Kunnan ympäristölupaviranomaisena lautakunnan tehtäviin kuuluvat myös ympäristöön liittyvät lupa- ja valvonta-asiat sekä lausunnot, joiden kautta lautakunta voi vaikuttaa ympäristölle ja asukkaille haitallisten hankkeiden sijoittumiseen kuntamme alueelle ja hankkeiden toiminnan säätelyyn. Nämä vaativat usein laajaa perehtymistä ja määrätietoista otetta elinympäristön suojeluun. Näissä kysymyksissä tulevat myös selvimmin esiin poliittisten ryhmien erilaiset arvot. Viihtyisän asuinympäristön turvaamiseksi on tärkeää, että päättäjät olisivat valmiita toimimaan sen puolesta. 

Saara Huhmarniemi

Rakennus- ja ympäristölautakunnan pj, Vihreät

Kirkkonummi tarjoaa upeita kohteita kesän viettoon!

Tulevasta kesästä odotetaan edellisen tapaan vilkasta kotimaanmatkailun kesää. Kirkkonummi on loistava lähimatkailukohde, jossa voi nauttia sekä luonnosta että vahvistuvista matkailupalveluista. Kunnan tekemän matkailun edistämistyön ansiosta Porkkalan virkistysalue mainitaan valtakunnallisessa 100 syytä matkailla Suomessa -palvelussa ja kunta on mukana Travel Planner -matkailupalvelussa.

Koronavuosi on ollut monelle yrittäjälle vaikea, kun tapahtumien järjestäminen on ollut mahdotonta ja kokoontumisia on rajoitettu. Nyt kesää kohti onkin erityisen tärkeää tukea paikallisia yrittäjiä ja käyttää palveluita monipuolisesti!

Reetan ja Saaran kesän menovinkkeihin kuuluvat Kirkkonummen luontopolut ja kartanomiljööt. Kulttuuri ja historia ovat vahvasti läsnä eri puolilla kuntaamme ja esimerkiksi Hvitträsk on hieno retkikohde. Kirkkonummen järvet ja rauhalliset merenlahdet sopivat vaikkapa suppailuun. Kannattaa poiketa myös Kirkkonummen korkeatasoisissa ravintoloissa ja sympaattisissa pikkukahviloissa. Menovinkkejä voi katsoa myös kunnan uudistetusta tapahtumakalenterista osoitteesta tapahtumat.kirkkonummi.fi!

Ihanaa ja turvallista kesän alkua kaikille kirkkonummelaisille, kesäkuntalaisille ja matkailijoille!

Reetta Hyvärinen
Kuntakehitysjaoston pj (vihr)
Kunnanhallituksen jäsen

Saara Huhmarniemi
Rakennus- ja ympäristölautakunnan pj (vihr)

Jokainen oppilas ansaitsee terveet ja toimivat tilat

Kirkkonummen sanomissa (KS 18.2.) uutisoitiin kunnanhallituksen kokouksen 15.2. päätös palauttaa Gesterbyn koulukeskuksen hankesuunnitelma palvelutuotannon lautakunnan käsiteltäväksi. Toisin kuin jutussa annetaan ymmärtää, palautuksen aikana selvitetään ensisijaisesti vaihtoehtoa, jossa Papinmäen koulu jäisi vanhoihin tiloihin muiden oppilaiden siirtyessä uuteen koulukeskukseen. Papinmäen koulussa opetetaan oppilaita, joilla on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia, lievä tai keskivaikea kehitysvamma tai kehitysvamma ja autismikirjon piirteet. 

Timo Haapaniemen (kok) palautusesityksen mukaan: “Kunnan taloudelliseen tilanteeseen ja talousarvioneuvotteluissa käytyihin keskusteluihin perustuen esitän asian palauttamista palvelutuotannon lautakunnalle valmisteltavaksi siten, että vaihtoehtona on myös Papinmäen koulun toiminnan jatkaminen nykyisellään. Prästgårdsbackenin päiväkodin toiminta jatkuisi nykytiloissa, jotka pidetään kunnossa ja tarvittaessa laajennetaan. Samalla lautakunta valmistelee väliaikaisten tilojen käytön optimoidun suunnitelman päivityksen […]” Palautuksen puolesta äänestivät kokoomuksen, keskustan, sdp:n ja pro Kirkkonummen edustajat. vihreät, rkp ja perussuomalaiset olivat hankkeen edistämisen kannalla. 

Kirjoituksessani Gesterbyn koulua ei tule jättää parakkeihin (KS ) esitin huolen, että koulukeskuksen suunnittelu pedattaisiin talousarvioneuvotteluissa suljettujen ovien takana. Huoli osoittautui oikeaksi, sillä palautuksen yhtenä perusteluna oli juuri “talousarvioneuvotteluissa käydyt keskustelut”. Näissä keskusteluissa ei ole kuitenkaan tehty päätöksiä eikä niistä löydy kirjauksia. Tämä on muistutus Kirkkonummen epäavoimesta poliittisesta kulttuurista, joka kaipaisi muutosta.

Viranhaltijat ovat tehneet perusteellista työtä Gesterbyn koulukeskuksen suunnitelmissa: on kerrasta toiseen vastattu päättäjien esittämiin mitä eriskummallisimpiin selvityspyyntöihin. Tälläkin kertaa kunnanhallitus sai käyttöönsä tarkat aluekohtaiset lapsimäärien ennusteet, jotka osoittivat kiistatta, että hanke on perusteltu. Myös palautuksessa mainitun vaihtoehdon keskeiset tiedot olivat jo kunnanhallituksen käytössä.

Palautuksessa esitetty Papinmäen koulun jättäminen nykyisiin tiloihinsa olisi kyseenalainen myös yhdenvertaisuuslain näkökulmasta, jonka mukaan ketään ei saa syrjiä terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Papinmäen koululle suunniteltiin uusia tiloja alunperin jo Jokirinteen oppimiskeskukseen, mutta ne jäivät toteuttamatta. 

Näyttää siltä, että palautuksen tavoitteena on jarruttaa Gesterbyn koulukeskuksen rakentamista. Tämä on vastuutonta jo siitäkin syystä, että  Winellskan vanhoissa tiloissa on edelleen oireilevia lapsia. Lisäksi hankkeen palauttaminen ilman päteviä syitä yhä uudelleen valmisteluun hidastaa myös muiden valmisteilla olevien kouluhankkeiden suunnittelua ja lisää kustannuksia. Jos palautuksen tavoitteena taas on jättää Papinmäen koulun oppilaat ilman ajanmukaisia tiloja, on se erityisen ikävä, sillä sivistyskunnan tulee huolehtia heikommassa asemassa olevista.

Rakennus- ja ympäristölautakunnan pj

kunnanhallituksen varajäsen (Vihreät)

saara.huhmarniemi@vihreat.fi