Blogi

Kun asukkailta kysytään, mitä he arvostavat Kirkkonummella eniten, luonto pitää paikkaa aivan kärjessä, kyselystä toiseen. Kyselyjen tuloksien valossa ei liene yllättävää, että lähiluonnon arvostus on noussut vaalien alla myös monien puolueiden vaaliteemoihin. Valitettavaa kuitenkin on, että käytännön päätöksenteossa nämä vaaliteemat tuntuvat monelta unohtuvan. 

Kirkkonummi ei esimerkiksi ole suosinut puurakentamista hankkeissaan, vaikka useissa muissa kunnissa niin tehdään. Sen sijaan enemmistö päättäjistä on halunnut sallia voimakkaatkin hakkuut kunnan omistamilla luonnoltaan arvokkailla metsäalueilla, vaikka vaihtoehtona olisi ollut taloudellisesti kannattava valtion rahoittamaan suojeluhankkeeseen liittyminen. Kaavoitukseen liittyvissä päätöksissä ei anneta arvoa ekologisten yhteyksien turvaamiselle, vaikka samat yhteydet toimivat kuntalaisten virkistysreitteinä. Keskusmetsän virkistyssuunnitelmat eivät ole edenneet suunnitellusti.

Juuri nyt puhuttavat luonnonläheiset uimarannat ja lähiliikuntapaikat, jotka ovat joutuneet lakkautettaviksi. Pieniä kohteita ei ole päätynyt säästölistalle sattumalta. Kyse on poliittisesta linjanvedosta, jossa yksittäisten isojen liikuntapaikkahankkeiden kulut ovat niin suuria, että rahaa ei jää entisten ylläpitoon. Samasta syystä monet kevyemmin toteutettavissa olevat retkeilyn rakenteet ja virkistysreitit etenkin keskustojen lähellä ovat jääneet toteutumatta. Vihreät ovat toistuvasti yrittäneet tuoda esille monipuolisten virkistyspaikkojen merkitystä kuntalaisille ja toivoneet läpinäkyvämpää päätöksentekoa asiasta. 

Luontoa arvostetaan päätös päätökseltä ja nykyisin kunnille tarjotaan myös monia taloudellisia kannustimia ympäristötietoiseen päätöksentekoon. Toivotaan, että Kirkkonummen ympäristöä koskeva politiikka saa tarvitsemansa muutoksen, jota vaaliteemat nyt lupailevat.

Ihanaa ja luonnonläheistä kesää kaikille kirkkonummelaisille!

Saara Huhmarniemi

Kirkkonummen Vihreät

Rakennus- ja ympäristölautakunta on tällä kaudella edistänyt kunnan kehittämistä konkreettisilla toimilla. Toimivat rakennusvalvonnan palvelut ovat meille imagotekijä, johon kannattaa panostaa. Rakentamisen lupien käsittelyajat ovat nopeutuneet ja käyttöön on otettu palautelomakkeita asiakaspalvelun kehittämiseksi. 

Rakennus- ja ympäristölautakunnan kokouksessa 25.5. selkeytettiin rakennuslupien taksoja ja normaalikokoisten omakotitalojen rakennuslupien hintoja alennettiin hieman. Samalla lautakunta päätti esitykseni pohjalta vapauttaa omakotitalojen yksittäiset maalämpökaivot lupamaksusta. Tällä tavoin kunta voi osaltaan tukea pientalojen kestäviä energiaratkaisuja.

Hyvä vuoropuhelu kunnan kaavoituspalvelujen kanssa on lautakunnan toiminnalle erityisen tärkeää. Kaavoituksen tavoitteena on oltava sekä sosiaalisesti että ekologisesti kestävä yhdyskuntarakenne. Tätä tavoitetta on mahdollista rakentamisen osalta edistää ohjauskeinoilla, jotka esimerkiksi vauhdittavat uusiutuvan energian ja kestävien liikennemuotojen yleistymistä ja ilmastoystävällisiä rakentamisen ratkaisuja, kuten puurakentamista. Lautakunta on kauden aikana kiinnittänyt toistuvasti huomiota siihen, että myös keskusta-alueilla on oltava tarjolla riittävästi suuria perheasuntoja. Useissa keskusta-alueiden kaavoissa onkin nyt määritelty asuntojen kokoon liittyviä kriteerejä.

Ihmisten hyvinvointi on monin tavoin sidoksissa miellyttävään, turvalliseen ja esteettömään sekä monimuotoiseen elinympäristöön. Riittävän laajat ja monimuotoiset luonnonalueet ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta, sitovat pölyä, torjuvat melua ja vähentävät eroosiota. Hulevesien hallinnalla voidaan vaikuttaa suoraan järvien ja merialueiden veden laatuun rankkasateiden yleistyessä. Laadukkaat ratkaisut ja viihtyisät piha-alueet luovat yhteisöllisyyttä ja pysyvyyttä. 

Erityisesti ilahduttavat suunnitelmat, joissa piha-alueilla on säästetty alueen alkuperäistä luontoa ja sen erityispiirteitä tai joissa on varattu pyörien säilytystilaa ja latauspisteitä. 

Kunnan ympäristölupaviranomaisena lautakunnan tehtäviin kuuluvat myös ympäristöön liittyvät lupa- ja valvonta-asiat sekä lausunnot, joiden kautta lautakunta voi vaikuttaa ympäristölle ja asukkaille haitallisten hankkeiden sijoittumiseen kuntamme alueelle ja hankkeiden toiminnan säätelyyn. Nämä vaativat usein laajaa perehtymistä ja määrätietoista otetta elinympäristön suojeluun. Näissä kysymyksissä tulevat myös selvimmin esiin poliittisten ryhmien erilaiset arvot. Viihtyisän asuinympäristön turvaamiseksi on tärkeää, että päättäjät olisivat valmiita toimimaan sen puolesta. 

Saara Huhmarniemi

Rakennus- ja ympäristölautakunnan pj, Vihreät

Tulevasta kesästä odotetaan edellisen tapaan vilkasta kotimaanmatkailun kesää. Kirkkonummi on loistava lähimatkailukohde, jossa voi nauttia sekä luonnosta että vahvistuvista matkailupalveluista. Kunnan tekemän matkailun edistämistyön ansiosta Porkkalan virkistysalue mainitaan valtakunnallisessa 100 syytä matkailla Suomessa -palvelussa ja kunta on mukana Travel Planner -matkailupalvelussa.

Koronavuosi on ollut monelle yrittäjälle vaikea, kun tapahtumien järjestäminen on ollut mahdotonta ja kokoontumisia on rajoitettu. Nyt kesää kohti onkin erityisen tärkeää tukea paikallisia yrittäjiä ja käyttää palveluita monipuolisesti!

Reetan ja Saaran kesän menovinkkeihin kuuluvat Kirkkonummen luontopolut ja kartanomiljööt. Kulttuuri ja historia ovat vahvasti läsnä eri puolilla kuntaamme ja esimerkiksi Hvitträsk on hieno retkikohde. Kirkkonummen järvet ja rauhalliset merenlahdet sopivat vaikkapa suppailuun. Kannattaa poiketa myös Kirkkonummen korkeatasoisissa ravintoloissa ja sympaattisissa pikkukahviloissa. Menovinkkejä voi katsoa myös kunnan uudistetusta tapahtumakalenterista osoitteesta tapahtumat.kirkkonummi.fi!

Ihanaa ja turvallista kesän alkua kaikille kirkkonummelaisille, kesäkuntalaisille ja matkailijoille!

Reetta Hyvärinen
Kuntakehitysjaoston pj (vihr)
Kunnanhallituksen jäsen

Saara Huhmarniemi
Rakennus- ja ympäristölautakunnan pj (vihr)

Kirkkonummen sanomissa (KS 18.2.) uutisoitiin kunnanhallituksen kokouksen 15.2. päätös palauttaa Gesterbyn koulukeskuksen hankesuunnitelma palvelutuotannon lautakunnan käsiteltäväksi. Toisin kuin jutussa annetaan ymmärtää, palautuksen aikana selvitetään ensisijaisesti vaihtoehtoa, jossa Papinmäen koulu jäisi vanhoihin tiloihin muiden oppilaiden siirtyessä uuteen koulukeskukseen. Papinmäen koulussa opetetaan oppilaita, joilla on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia, lievä tai keskivaikea kehitysvamma tai kehitysvamma ja autismikirjon piirteet. 

Timo Haapaniemen (kok) palautusesityksen mukaan: “Kunnan taloudelliseen tilanteeseen ja talousarvioneuvotteluissa käytyihin keskusteluihin perustuen esitän asian palauttamista palvelutuotannon lautakunnalle valmisteltavaksi siten, että vaihtoehtona on myös Papinmäen koulun toiminnan jatkaminen nykyisellään. Prästgårdsbackenin päiväkodin toiminta jatkuisi nykytiloissa, jotka pidetään kunnossa ja tarvittaessa laajennetaan. Samalla lautakunta valmistelee väliaikaisten tilojen käytön optimoidun suunnitelman päivityksen […]” Palautuksen puolesta äänestivät kokoomuksen, keskustan, sdp:n ja pro Kirkkonummen edustajat. vihreät, rkp ja perussuomalaiset olivat hankkeen edistämisen kannalla. 

Kirjoituksessani Gesterbyn koulua ei tule jättää parakkeihin (KS ) esitin huolen, että koulukeskuksen suunnittelu pedattaisiin talousarvioneuvotteluissa suljettujen ovien takana. Huoli osoittautui oikeaksi, sillä palautuksen yhtenä perusteluna oli juuri “talousarvioneuvotteluissa käydyt keskustelut”. Näissä keskusteluissa ei ole kuitenkaan tehty päätöksiä eikä niistä löydy kirjauksia. Tämä on muistutus Kirkkonummen epäavoimesta poliittisesta kulttuurista, joka kaipaisi muutosta.

Viranhaltijat ovat tehneet perusteellista työtä Gesterbyn koulukeskuksen suunnitelmissa: on kerrasta toiseen vastattu päättäjien esittämiin mitä eriskummallisimpiin selvityspyyntöihin. Tälläkin kertaa kunnanhallitus sai käyttöönsä tarkat aluekohtaiset lapsimäärien ennusteet, jotka osoittivat kiistatta, että hanke on perusteltu. Myös palautuksessa mainitun vaihtoehdon keskeiset tiedot olivat jo kunnanhallituksen käytössä.

Palautuksessa esitetty Papinmäen koulun jättäminen nykyisiin tiloihinsa olisi kyseenalainen myös yhdenvertaisuuslain näkökulmasta, jonka mukaan ketään ei saa syrjiä terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Papinmäen koululle suunniteltiin uusia tiloja alunperin jo Jokirinteen oppimiskeskukseen, mutta ne jäivät toteuttamatta. 

Näyttää siltä, että palautuksen tavoitteena on jarruttaa Gesterbyn koulukeskuksen rakentamista. Tämä on vastuutonta jo siitäkin syystä, että  Winellskan vanhoissa tiloissa on edelleen oireilevia lapsia. Lisäksi hankkeen palauttaminen ilman päteviä syitä yhä uudelleen valmisteluun hidastaa myös muiden valmisteilla olevien kouluhankkeiden suunnittelua ja lisää kustannuksia. Jos palautuksen tavoitteena taas on jättää Papinmäen koulun oppilaat ilman ajanmukaisia tiloja, on se erityisen ikävä, sillä sivistyskunnan tulee huolehtia heikommassa asemassa olevista.

Rakennus- ja ympäristölautakunnan pj

kunnanhallituksen varajäsen (Vihreät)

saara.huhmarniemi@vihreat.fi

Lähijunaliikenteellä on Suomessa pitkät perinteet. Vielä 1970- ja 1980-luvuilla Suomen kaupunkiseuduilla kuljettiin kaupungin sisäisiä matkoja lättähattujunilla. Viime vuosikymmeninä lähijunapysäkkejä ja seisakkeita on kuitenkin lakkautettu monilta kaupunkiseuduilta. Myös Kirkkonummella on Rantaradan varrelta suljettu esimerkiksi Luoman ja Vuohimäen seisakkeet.

Lähijunaliikenne on noussut entistä merkittävämpään rooliin liikenteen ilmastopäästöjen hallinnassa. Suomen hallitus on linjannut, että kotimaan liikenteen päästöt on puolitettava vuoteen 2030 mennessä. Lisäämällä lähijunayhteyksiä päästään lähemmäksi tavoitteen toteutumista. 

Vihreät on esittänyt Suomen suurille kaupunkiseuduille uutta lähijunien pilottikokeilua, jossa kaupunkiseutujen vanhoja seisakkeita avattaisiin uudelleen. Näin saataisiin jopa miljoona ihmistä lähijunaliikenteen piiriin. 

Kirkkonummen kannattaa tarttua tähän ehdotukseen ja edistää aiemmin suljettujen Luoman ja Vuohimäen seisakkeiden avaamista henkilöliikenteelle. Seisakkeiden avaaminen edellyttää ja toisaalta myös mahdollistaa asukasmäärän lisäämisen lähialueilla ja tarjoaa mahdollisuuden kestävään kasvuun.

Kirkkonummen kunnanvaltuusto on jo asettanut Luoman ja Vuohimäen seisakkeiden avaamisen tavoitteekseen keväällä hyväksytyssä maankäytön kehityskuvassa. Myös Uudenmaan liitto (2018) on selvityksessään tunnistanut Vuohimäen mahdollisena uudelleen avattavana asemana. Nyt on siis aika ryhtyä sanoista tekoihin!

Reetta Hyvärinen, Kuntakehitysjaoston pj

Saara Huhmarniemi, Rakennus- ja ympäristölautakunnan pj.

Julkaistu Kirkkonummen sanomissa 12.2.2021

Kirkkonummen sanomissa on viime aikoina keskusteltu rakenteellisesta korruptiosta ja sen ehkäisemisestä. Taustalla on Vihreiden valtuustoaloite, jossa esitetään, että Kirkkonummi liittyisi mukaan Oikeusministeriön koordinoimaan Sano ei korruptiolle –kampanjaan. Markus Myllyniemi kertoi aloitteeseen liittyvässä kirjoituksessaan huomanneensa viitteitä rakenteellisesta korruptiosta myös Kirkkonummella (KS 15.11.). Toisten valtuustoryhmien puheenjohtajat kirjoittivat vastineen (KS 13.12.), jossa valitettavasti itse asia jäi taka-alalle ja huomio kiinnittyi lähinnä Myllyniemen tekstiin. Avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta tavoittelevan avauksen henkilöityminen kertoo siitä, miten heikosti korruptio ilmiönä tunnetaan ja miten tarpeellista asiaa on käsitellä myös Kirkkonummella.

Verkostoihin piiloutuvaa korruptiota voi olla vaikea osoittaa tiettyyn ajanhetkeen tai tapaukseen, vaan kyse on rakenteista, jotka mahdollistavat ja tukevat epäeettistä toimintaa. Rakenteellista korruptiota voi olla vaikea tunnistaa myös siksi, että se on ajan kuluessa saattanut muotoutua osaksi tavanomaisena pidettyä poliittista toimintaa. Tällä hetkellä Kirkkonummella ei ole yhteisesti jaettua näkemystä siitä, miten rakenteellinen korruptio toimii, mitä se on, tai miten sitä pitäisi ehkäistä. Ensimmäinen toimenpide korruption ehkäisemisessä tulisikin olla tiedon lisääminen ja toimintamallien mahdollinen uudistaminen tiedon pohjalta. 

Rakenteellisen korruption ehkäisemiseen on olemassa useita keinoja, jotka perustuvat aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Tässä joitain esimerkkejä:

• valmistelun ja päätöksenteon julkisuus ja tiedottaminen
• kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja tiedonsaannin lisääminen
• viranomaisyhteistyön tiivistäminen epäeettisiin toimintamalleihin liittyvissä kysymyksissä
• avoimet ja läpinäkyvät rekrytoinnit ja virkanimitykset
• läpinäkyvyyden lisääminen julkisissa hankinnoissa
• keskeisten luottamuspaikkojen rotaatio
• yleisen korruptiotietoisuuden parantaminen
• koulutukset ja aktiivinen tiedottaminen päättäjille ja kuntalaisille.

Kirkkonummella on parantamisen varaa jokaisessa näistä kohdista. Vihreät ovat nostaneet aiemmissa kirjoituksissaan esiin mm. avoimuuteen liittyviä ongelmia. Esimerkiksi tällä viikolla valtuustossa hyväksytyn talousarvion käsittelyssä esiintyi piirteitä, jotka eivät tue avointa ja läpinäkyvää päätöksentekoa. Kirkkonummella vallitsevana toimintakulttuurina on, että poliitikot voivat tuoda talousarvioneuvotteluihin monia omia ehdotuksiaan, joita ei ehkä ole onnistuttu edistämään muissa päätöksenteon rakenteissa. Näin voi olla mahdollista, että poliitikoilta nousevat esitykset etenevät suljettujen ovien takana ilman asianmukaista viranhaltijavalmistelua, selvityksiä, vuorovaikutusta asukkaiden kanssa tai ylipäätään riittävää tietoa päätöksen tekemisen tueksi. 

Tällaisten toimintamallien uudistaminen voisi olla ensimmäinen askel kohti entistä luotettavampaa päätöksentekoa. Ei riitä, että kirjaamme kunnan strategiseksi tavoitteeksi avoimuuden, vaan sitä on myös toteutettava määrätietoisesti. Tähän tarvitaan tietoa, yhteistyötä, avointa mieltä uudistuksille sekä sopivassa määrin itsekritiikkiä ongelmien kohtaamiseksi ja ratkaisemiseksi. Valitettavasti tekemämme aloite korruption vastaiseen kampanjaan liittymisestä sai valtuustossa varsin laimean tuen taakseen –Vihreän valtuustoryhmän lisäksi aloitteen allekirjoitti vain kolme muuta valtuutettua.

Toivomme, että Kirkkonummella löytyy rohkeutta tehdä töitä avoimuuden ja päätöksenteon luotettavuuden lisäämiseksi kunnan sloganin mukaisesti yhdessä – tillsammans!

Reetta Hyvärinen, Saara Huhmarniemi ja koko Vihreä valtuustoryhmä

Reetta Hyvärinen & Saara Huhmarniemi

Kirkkonummi otti kärkipaikan Yle:n vertailussa 3.9., jossa etsittiin Suomen Vihreintä kuntaa. Kriteereinä olivat luonnonsuojelualueiden määrä kunnan pinta-alasta, sähkö- ja hybridiautojen määrä autokannasta, pyöräteiden osuus tiestöstä ja kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden, kasviperäisten lihaa ja maitoa vastaavien tuotteiden kulutus.

Kirkkonummi on Ylen jutun mukaan Suomen vihrein kunta näillä kriteereillä. Kirkkonummen Vihreiden puheenjohtaja Saara Huhmarniemi ja kuntakehitysjaoston puheenjohtaja ja kunnanhallituksen jäsen Reetta Hyvärinen iloitsevat siitä, että määrätietoisella työllä on saavutettu tuloksia.

“Vihreät ovat neuvotelleet rahoitusta pyöräteille ja esteettömille jalankulku- ja pyöräilyreiteille. Esimerkiksi Kirkkonummen aseman alikulun kunnostaminen oli yksi Vihreiden keskeisistä tavoitteista ensimmäisissä talousarvioneuvotteluissa ja lopputulos on onnistunut.
Olemme edistäneet hiilineutraalius-tavoitteita julkisissa hankkeissa ja esimerkiksi puurakentamista.” kertoo Saara Huhmarniemi, joka toimii myös rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtajana.

Reetta Hyvärinen on tyytyväinen, että kuntakehitysjaosto esitti rohkeasti, että Kirkkonummi liittyy Hiilineutraalien kuntien HINKU-verkostoon. “Kunnat ympäri Suomen ovat asettaneet omia hiilineutraalius-tavoitteitaan ja on tärkeää, että olemme mukana tässä työssä. Kirkkonummen liittyminen Hinku-verkostoon on kannustanut kuntaa suunnitelmalliseen ilmastotyöhön, vaikka tavoitteisiin onkin vielä matkaa.”

Saara Huhmarniemi arvioi, että luonnonläheisyys nosti Kirkkonummea vertailussa. “Kirkkonummella on kunnan pinta-alaan suhteessa huomattavan paljon suojeltua merialuetta, kuten esimerkiksi laaja Kirkkonummen saariston Natura-alue. Maa-alueiden suojelu ei kuitenkaan vielä riitä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Viime aikoina etenkin metsäiset luontokohteet ovat olleet suosittuja retkeily- ja virkistyskohteita. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Vihreiden aloitteesta perustetut suojelualueet osaltaan vaikuttivat hyvään sijoitukseen.”

Reetta Hyvärinen painottaa, että Kirkkonummen elinvoimaisuuden kannalta on erittäin tärkeää, että kunta hyödyntää kestävyyteen ja ympäristöön liittyviä vahvuuksiaan osana kunnan kehittämistä. “Selvitys osoittaa, että vihreät teemat ovat Kirkkonummen ehdottomat vahvuudet ja myönteinen julkisuus näissä tuo nostetta koko kunnalle. Kestävät ratkaisut tulisi ottaa entistä vahvemmin Kirkkonummen kehittämisen ja kuntakuvan lähtökohdaksi. Hyvä elinympäristö ja luonnon hyvinvointivaikutukset ovat jo nyt keskeinen tekijä esimerkiksi asuinpaikan valinnassa ja niiden merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Tämä on aito kilpailuvalttimme esimerkiksi muuttovoiton tavoittelemisessa ja se tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa.”

Reetta Hyvärinen, kuntakehitysjaston pj, kunnanhallituksen jäsen
Saara Huhmarniemi, rakennus- ja ympäristölautakunnan pj
Vihreät, Kirkkonummi