Julkaistu

Luoman ja Vuohimäen seisakkeiden avaaminen uudelleen tukee Kirkkonummen kestävän kasvun tavoitteita

Lähijunaliikenteellä on Suomessa pitkät perinteet. Vielä 1970- ja 1980-luvuilla Suomen kaupunkiseuduilla kuljettiin kaupungin sisäisiä matkoja lättähattujunilla. Viime vuosikymmeninä lähijunapysäkkejä ja seisakkeita on kuitenkin lakkautettu monilta kaupunkiseuduilta. Myös Kirkkonummella on Rantaradan varrelta suljettu esimerkiksi Luoman ja Vuohimäen seisakkeet.

Lähijunaliikenne on noussut entistä merkittävämpään rooliin liikenteen ilmastopäästöjen hallinnassa. Suomen hallitus on linjannut, että kotimaan liikenteen päästöt on puolitettava vuoteen 2030 mennessä. Lisäämällä lähijunayhteyksiä päästään lähemmäksi tavoitteen toteutumista. 

Vihreät on esittänyt Suomen suurille kaupunkiseuduille uutta lähijunien pilottikokeilua, jossa kaupunkiseutujen vanhoja seisakkeita avattaisiin uudelleen. Näin saataisiin jopa miljoona ihmistä lähijunaliikenteen piiriin. 

Kirkkonummen kannattaa tarttua tähän ehdotukseen ja edistää aiemmin suljettujen Luoman ja Vuohimäen seisakkeiden avaamista henkilöliikenteelle. Seisakkeiden avaaminen edellyttää ja toisaalta myös mahdollistaa asukasmäärän lisäämisen lähialueilla ja tarjoaa mahdollisuuden kestävään kasvuun.

Kirkkonummen kunnanvaltuusto on jo asettanut Luoman ja Vuohimäen seisakkeiden avaamisen tavoitteekseen keväällä hyväksytyssä maankäytön kehityskuvassa. Myös Uudenmaan liitto (2018) on selvityksessään tunnistanut Vuohimäen mahdollisena uudelleen avattavana asemana. Nyt on siis aika ryhtyä sanoista tekoihin!

Reetta Hyvärinen, Kuntakehitysjaoston pj

Saara Huhmarniemi, Rakennus- ja ympäristölautakunnan pj.

Julkaistu Kirkkonummen sanomissa 12.2.2021

Julkaistu

Kohti parempaa

Loppiaisen tapahtumat Yhdysvalloissa järkyttivät ihmisiä laajasti. Kongressitalon valtasi väkivaltainen joukko presidentti Trumpin kannattajia, heikot turvatoimet yllättivät ja väkivallan uhka oli todellinen. Moni muistaa toivon ilmapiirin vuonna 2009, jolloin Barack Obaman valittiin Yhdysvaltain presidentiksi. Muutos ilmapiirissä tuntui tapahtuneen nopeasti ja juuri virkaan astuneella presidentti Joe Bidenillä on edessään paljon työtä tilanteen korjaamiseksi.

Tiedämme, että vihapuhe, ennakkoluulot ja pelko ovat väkivallan rakennusaineita. Globaalissa maailmassa myös liikkeet ovat globaaleja. Suomessakin ollaan huolissaan vihapuheen ja rasistisien asenteiden yleistymisestä ja vaarallinen salaliittoteoria QAnon on rantautunut myös tänne. Voisiko jotain vastaavaa tapahtua Suomessa ja miten voimme sitä ehkäistä?

Sosiaalinen media vaikuttaa nykyään voimakkaasti viestintäämme ja etenkin siihen, millaiset viestit leviävät tehokkaimmin. Algoritmit vahvistavat herkästi juuri vihantäyteistä viestintää. Esimerkiksi jokainen somessa toimiva vaikuttaja tietää, että reagoiminen päivitykseen vihanaamalla varmistetaan päivityksen näkyvyys paljon tehokkaammin kuin peukulla. Algoritmeihin on siis puututtava. Mutta tämä ei yksinään riitä, vaan keskusteluun osallistujien ja moderaattorien on yhdessä torjuttava vihapuheetta ja syrjiviä tai rasistisia kommentteja.

Suomella on monia väkivaltaista radikalisoitumista ehkäiseviä tekijöitä, kuten hyvinvointiyhteiskunnan tarjoama koulutus, terveyspalvelut ja hoiva sekä julkinen tiedonvälitys. Niiden ylläpitäminen ja vahvistaminen tulee olla päättäjien, myös meidän paikallispäättäjien, tärkeimpiä prioriteetteja. Päätökset on tehtävä ihmistä ajatellen, jotta ei luoda kasvualustaa vihalle ja katkeruudelle.

Asenteiden jyrkkeneminen ja muutos yhteiskunnan ilmapiirissä ei tapahdu hetkessä, vaan pienin askelin, joihin ihmisluonto tapansa mukaan helposti tottuu. Korona-ajan eristys on osoittanut, kuinka valtava merkitys ihmisten välisillä kohtaamisilla on. Kohdataan siis toisemme arvostavasti ja kunnioittaen niin livenä kuin somessa!

Saara Huhmarniemi

Julkaistu

Korruptiotietoisuuden lisääminen on tarpeen Kirkkonummella

Kirkkonummen sanomissa on viime aikoina keskusteltu rakenteellisesta korruptiosta ja sen ehkäisemisestä. Taustalla on Vihreiden valtuustoaloite, jossa esitetään, että Kirkkonummi liittyisi mukaan Oikeusministeriön koordinoimaan Sano ei korruptiolle –kampanjaan. Markus Myllyniemi kertoi aloitteeseen liittyvässä kirjoituksessaan huomanneensa viitteitä rakenteellisesta korruptiosta myös Kirkkonummella (KS 15.11.). Toisten valtuustoryhmien puheenjohtajat kirjoittivat vastineen (KS 13.12.), jossa valitettavasti itse asia jäi taka-alalle ja huomio kiinnittyi lähinnä Myllyniemen tekstiin. Avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta tavoittelevan avauksen henkilöityminen kertoo siitä, miten heikosti korruptio ilmiönä tunnetaan ja miten tarpeellista asiaa on käsitellä myös Kirkkonummella.

Verkostoihin piiloutuvaa korruptiota voi olla vaikea osoittaa tiettyyn ajanhetkeen tai tapaukseen, vaan kyse on rakenteista, jotka mahdollistavat ja tukevat epäeettistä toimintaa. Rakenteellista korruptiota voi olla vaikea tunnistaa myös siksi, että se on ajan kuluessa saattanut muotoutua osaksi tavanomaisena pidettyä poliittista toimintaa. Tällä hetkellä Kirkkonummella ei ole yhteisesti jaettua näkemystä siitä, miten rakenteellinen korruptio toimii, mitä se on, tai miten sitä pitäisi ehkäistä. Ensimmäinen toimenpide korruption ehkäisemisessä tulisikin olla tiedon lisääminen ja toimintamallien mahdollinen uudistaminen tiedon pohjalta. 

Rakenteellisen korruption ehkäisemiseen on olemassa useita keinoja, jotka perustuvat aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Tässä joitain esimerkkejä:

  • valmistelun ja päätöksenteon julkisuus ja tiedottaminen
  • kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja tiedonsaannin lisääminen
  • viranomaisyhteistyön tiivistäminen epäeettisiin toimintamalleihin liittyvissä kysymyksissä
  • avoimet ja läpinäkyvät rekrytoinnit ja virkanimitykset
  • läpinäkyvyyden lisääminen julkisissa hankinnoissa
  • keskeisten luottamuspaikkojen rotaatio
  • yleisen korruptiotietoisuuden parantaminen
  • koulutukset ja aktiivinen tiedottaminen päättäjille ja kuntalaisille.

Kirkkonummella on parantamisen varaa jokaisessa näistä kohdista. Vihreät ovat nostaneet aiemmissa kirjoituksissaan esiin mm. avoimuuteen liittyviä ongelmia. Esimerkiksi tällä viikolla valtuustossa hyväksytyn talousarvion käsittelyssä esiintyi piirteitä, jotka eivät tue avointa ja läpinäkyvää päätöksentekoa. Kirkkonummella vallitsevana toimintakulttuurina on, että poliitikot voivat tuoda talousarvioneuvotteluihin monia omia ehdotuksiaan, joita ei ehkä ole onnistuttu edistämään muissa päätöksenteon rakenteissa. Näin voi olla mahdollista, että poliitikoilta nousevat esitykset etenevät suljettujen ovien takana ilman asianmukaista viranhaltijavalmistelua, selvityksiä, vuorovaikutusta asukkaiden kanssa tai ylipäätään riittävää tietoa päätöksen tekemisen tueksi. 

Tällaisten toimintamallien uudistaminen voisi olla ensimmäinen askel kohti entistä luotettavampaa päätöksentekoa. Ei riitä, että kirjaamme kunnan strategiseksi tavoitteeksi avoimuuden, vaan sitä on myös toteutettava määrätietoisesti. Tähän tarvitaan tietoa, yhteistyötä, avointa mieltä uudistuksille sekä sopivassa määrin itsekritiikkiä ongelmien kohtaamiseksi ja ratkaisemiseksi. Valitettavasti tekemämme aloite korruption vastaiseen kampanjaan liittymisestä sai valtuustossa varsin laimean tuen taakseen –Vihreän valtuustoryhmän lisäksi aloitteen allekirjoitti vain kolme muuta valtuutettua.

Toivomme, että Kirkkonummella löytyy rohkeutta tehdä töitä avoimuuden ja päätöksenteon luotettavuuden lisäämiseksi kunnan sloganin mukaisesti yhdessä – tillsammans!

Reetta Hyvärinen, Saara Huhmarniemi ja koko Vihreä valtuustoryhmä

Julkaistu

Gesterbyn koulua ei tule jättää parakkeihin

Uusi koulukeskus on rakennettava suunnitellusti yhtenä kokonaisuutena

Kunnassa käsitellään parhaillaan ensi vuoden talousarviota. Yksi investointikohteista on Gesterbyn koulukeskuksen uudisrakennus, johon on esitetyn suunnitelman mukaan siirtymässä parakeissa toimivat Gesterbyn koulu ja Winellska skolan sekä erillisessä rakennuksessa toimiva Papinmäen koulu. Palvelutuotannon lautakunta on kuitenkin kokouksessaan 15.10. esittänyt vaihtoehtoa, jonka mukaan ensin rakennettaisiin vain ruotsinkielinen Winellska skolan ja Gesterbyn koulun osuuden rakentaminen siirtyisi myöhempään ajankohtaan. Kunnanhallituksen oli tarkoitus päättää Gesterbyn koulukeskuksen hankesuunnitelmasta kokouksessaan 9.11., mutta suunnitelma palautettiin valmisteluun äänestyksen jälkeen juuri talousarvion käsittelyn alla. Uhkana on, että Gesterbyn koulun tulevaisuutta pyrittäisiin petaamaan jo talousarvion yhteydessä, ennen asian varsinaista käsittelyä.

Gesterbyn koulukeskusta on suunniteltu pitkään ja tavoitteena on luoda terveellinen ja toimiva kouluympäristö, jossa toimivat rinnakkain suomen- ja ruotsinkieliset perusopetuksen luokat sekä kielikylpyluokat. Koulujen tilatarpeiden yhteensovittaminen tuo monia synergiaetuja. Kaksikielinen kouluympäristö mahdollistaa kaksikielisyyttä arvostavan kulttuurin jatkumon yhdessä uuden, keskustaan rakennettavan lukiokampuksen kanssa.

Gesterbyn koulukeskuksen rakennushanke on olennainen osa koko Kirkkonummen kattavaa sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden palveluverkkoa. Hanke on suunniteltu vastaamaan ajantasaisiin väestöennusteisiin ja sen tilatehokkuus on erittäin hyvä. Kaikkien kolmen koulun tarvitsemat tilat on suunnitelmassa yhdistetty sekä pedagogisesti toimivaksi että kustannustehokkaaksi kokonaisuudeksi.

Palvelutuotannon lautakunnan lisäämä toteutusvaihtoehto kuitenkin vaarantaa hankkeen toteuttamisen suunnitellusti. Vaihtoehdon mukaan ruotsinkielisen Winellska skolanin rakentaminen alkaisi keväällä 2022 ja rakennus olisi valmis syksyllä 2024 koulujen alkaessa, mutta suomenkielisen Gesterbyn koulun oppilaat jäisivät parakkeihin mahdollisen laajennuksen valmistumiseen asti, ainakin vuoden 2028 loppuun. Hankkeiden vaiheistaminen usean vuoden ajalle sisältää monia vakavia ongelmia.

Yksi merkittävä ongelma on, että hankkeen pilkkominen osiin muuttaisi Gesterbyn koulukeskuksen alueen työmaaksi lähes yhtäjaksoisesti keväästä 2022 vähintään vuoden 2028 loppuun. Rakentamisesta syntyy aina melua, työmaaliikennettä ja vaaratekijöitä. Tilanne heikentäisi koulualueen viihtyvyyttä ja turvallisuutta ja olisi kuormittavaa niin oppilaille kuin henkilökunnalle.

Kunnan talouden kannalta merkittävä haitta on, että poliitikkojen nyt esittämä vaiheistaminen on 2,4 miljoonaa euroa kalliimpaa kuin kampuksen toteuttaminen yhtenä kokonaisuutena. Tähän arvioon sisältyy myös parakkien vuokrakustannukset eri vaihtoehdoissa. Lisäksi vaiheistetun hankkeen kilpailuttaminen ja suunnittelu on vaikeampaa ja sisältää enemmän riskejä, jotka voivat toteutua viivästyksinä ja lisäkustannuksina hankkeen aikana. Kolmas ongelma on, että vaiheistuksessa saatetaan menettää elinkaarimallin edut Gesterbyn koulun osalta. Elinkaarimallissa hankkeen toteuttaja vastaa hankkeen suunnittelun ja rakentamisen lisäksi myös ylläpidosta tai kiinteistöpalveluista esimerkiksi 20 vuoden ajan. Elinkaarimalli selkeyttää rakennushankkeen vastuita ja kustannusten hallintaa vuosiksi eteenpäin. Tämä on tervetullutta Kirkkonummella.

Tilanne muistuttaa ikävästi Kirkkonummen päätöksenteossa niin usein toistuvaa kaavaa. Sen sijaan, että päätökset tehtäisiin suunnitellusti ja oikeaan aikaan tietoon ja selvityksiin perustuen, aletaan päätöksenteon hetkellä soutamaan ja huopaamaan. Päättäjät vaativat toinen toistaan kirjavampia selvityksiä erilaisista mieleen juolahtaneista vaihtoehdoista. Tämä kuormittaa tarpeettomasti kunnan hallintoa ja henkilöstöä. Prosessien monimutkaistaminen ja epävarmuuden luominen monille kuntalaisille tärkeiden kouluhankkeiden ympärillä ei kuulu hyvään päätöksentekoon. Hankkeiden viivyttäminen johtaa myös kustannusten kasvuun.

Gesterbyn koulukeskus on toteutettava suunnitellusti kokonaisuutena, jotta kaikki oppilaat, äidinkielestä riippumatta, pääsevät siirtymään uusiin tiloihin vuoden 2024 alussa. Näin koulukeskuksen alue, sen liikennejärjestelyt ja ympäristö voidaan saattaa valmiiksi, viimeistellä ja rauhoittaa oppimiselle ja koulunkäynnille.

Saara Huhmarniemi
Rakennus- ja ympäristölautakunnan pj
kunnanhallituksen varajäsen (Vihreät)
saara.huhmarniemi@vihreat.fi

Julkaistu

YLEn selvitys: Kirkkonummi on vihreistä vihrein kunta

Reetta Hyvärinen & Saara Huhmarniemi

Kirkkonummi otti kärkipaikan Yle:n vertailussa 3.9., jossa etsittiin Suomen Vihreintä kuntaa. Kriteereinä olivat luonnonsuojelualueiden määrä kunnan pinta-alasta, sähkö- ja hybridiautojen määrä autokannasta, pyöräteiden osuus tiestöstä ja kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden, kasviperäisten lihaa ja maitoa vastaavien tuotteiden kulutus.

Kirkkonummi on Ylen jutun mukaan Suomen vihrein kunta näillä kriteereillä. Kirkkonummen Vihreiden puheenjohtaja Saara Huhmarniemi ja kuntakehitysjaoston puheenjohtaja ja kunnanhallituksen jäsen Reetta Hyvärinen iloitsevat siitä, että määrätietoisella työllä on saavutettu tuloksia.

“Vihreät ovat neuvotelleet rahoitusta pyöräteille ja esteettömille jalankulku- ja pyöräilyreiteille. Esimerkiksi Kirkkonummen aseman alikulun kunnostaminen oli yksi Vihreiden keskeisistä tavoitteista ensimmäisissä talousarvioneuvotteluissa ja lopputulos on onnistunut.
Olemme edistäneet hiilineutraalius-tavoitteita julkisissa hankkeissa ja esimerkiksi puurakentamista.” kertoo Saara Huhmarniemi, joka toimii myös rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtajana.

Reetta Hyvärinen on tyytyväinen, että kuntakehitysjaosto esitti rohkeasti, että Kirkkonummi liittyy Hiilineutraalien kuntien HINKU-verkostoon. “Kunnat ympäri Suomen ovat asettaneet omia hiilineutraalius-tavoitteitaan ja on tärkeää, että olemme mukana tässä työssä. Kirkkonummen liittyminen Hinku-verkostoon on kannustanut kuntaa suunnitelmalliseen ilmastotyöhön, vaikka tavoitteisiin onkin vielä matkaa.”

Saara Huhmarniemi arvioi, että luonnonläheisyys nosti Kirkkonummea vertailussa. “Kirkkonummella on kunnan pinta-alaan suhteessa huomattavan paljon suojeltua merialuetta, kuten esimerkiksi laaja Kirkkonummen saariston Natura-alue. Maa-alueiden suojelu ei kuitenkaan vielä riitä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Viime aikoina etenkin metsäiset luontokohteet ovat olleet suosittuja retkeily- ja virkistyskohteita. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Vihreiden aloitteesta perustetut suojelualueet osaltaan vaikuttivat hyvään sijoitukseen.”

Reetta Hyvärinen painottaa, että Kirkkonummen elinvoimaisuuden kannalta on erittäin tärkeää, että kunta hyödyntää kestävyyteen ja ympäristöön liittyviä vahvuuksiaan osana kunnan kehittämistä. “Selvitys osoittaa, että vihreät teemat ovat Kirkkonummen ehdottomat vahvuudet ja myönteinen julkisuus näissä tuo nostetta koko kunnalle. Kestävät ratkaisut tulisi ottaa entistä vahvemmin Kirkkonummen kehittämisen ja kuntakuvan lähtökohdaksi. Hyvä elinympäristö ja luonnon hyvinvointivaikutukset ovat jo nyt keskeinen tekijä esimerkiksi asuinpaikan valinnassa ja niiden merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Tämä on aito kilpailuvalttimme esimerkiksi muuttovoiton tavoittelemisessa ja se tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa.”

Reetta Hyvärinen, kuntakehitysjaston pj, kunnanhallituksen jäsen
Saara Huhmarniemi, rakennus- ja ympäristölautakunnan pj
Vihreät, Kirkkonummi

Julkaistu

Säästö­toi­men­piteet on tehtävä Kirkkonummella avoimesti ja läpinäkyvästi

Reetta Hyvärinen, Saara Huhmarniemi & Vihreä valtuustoryhmä

Kirkkonummen kunnanhallitus on käsitellyt talouden sopeut­ta­mis­toimia viimeisen kuukauden aikana. Kunnanhallitus on asettanut tavoitteeksi yhteensä yli 23 miljoonan euron toimin­ta­katteen vähen­nys­ta­voitteen vuoden 2019 tilin­pää­tökseen nähden. Vähen­nys­ta­voite toteutetaan vuosina 2020 – 2022. Säästötoimet tulevat kohdistumaan laajasti kunnan toimintaan kuten inves­toin­teihin, palveluiden tuottamiseen, maksuihin ja henki­lös­tö­ku­luihin. Tulevat säästöt heijastuvat tavalla tai toisella kuntalaisten arkeen.

Kirkkonummen Vihreät painottavat, että säästötoimien käsittelyn on oltava avointa ja läpinäkyvää. Vihreät pitävät huoles­tut­tavana sitä, että kunnanhallitus päätti kokouksessaan 11.5. vastoin viranhaltijan tekemää päätö­seh­do­tusta perustaa erillisen pienen ryhmän käsittelemään säästötoimia. Ryhmää kutsutaan päätöksessä “sparraus­ryh­mäksi”.

Erillisen “sparrausryhmän” perustamisessa riskinä on, että ryhmä voi vaikuttaa esitettäviin säästötoimiin jo ennen asian viran­hal­ti­ja­val­mis­telua. Valmistelu tulisi kuitenkin tehdä riippu­mat­to­masti viran­hal­ti­joiden toimesta, virkavastuulla ja sen tulisi perustua tietoon ja asian­tun­te­mukseen. Toinen epäkohta liittyy siihen, että pienen porukan “sparratessa” työn lähtökohtana ei ole demok­raat­ti­sesti valittujen lautakuntien näkemys. Oman toimialueensa tunteville lautakunnille tulisi antaa painoarvoa säästötoimista päätettäessä. Kirkkonummen Vihreiden kanta on, että kaikki ne päätökset, jotka vaativat taustatietoja ja laajempaa arviointia, tulee käsitellä asianomaisissa toimielimissä, riittävien selvitysten sekä avoimen päätöksenteon pohjalta.

Erillisen “sparrausryhmän” tarpeellisuus voidaan kyseenalaistaa myös niistä lähtökohdista, että kuntalain mukaisesti kunnan talou­den­hoi­dosta vastaa joka tapauksessa kunnanhallitus. Kunnanhallitus toimii myös säästötoimien virallisena ohjausryhmänä. Näin ollen erillisen “sparrausryhmän” perustaminen lisää kokousten määrää ja kustannuksia, mikä on itsessään ristiriidassa säästö­ta­voit­teiden kanssa.

Vihreät pitävät tärkeänä, että säästötoimien yhteydessä huolehditaan kunnan strategisesta johtamisesta valtuuston hyväksymän kuntast­ra­tegian mukaisesti. Myös säästötoimista päätettäessä tavoitteena tulee olla kunnan kehittäminen kestävälle kasvu-uralle yhdessä henkilöstön ja asukkaiden kanssa.

Reetta Hyvärinen, kunnan­hal­li­tuksen jäsen

Saara Huhmarniemi, kunnan­hal­li­tuksen varajäsen

Vihreä valtuustoryhmä

Julkaistu

Pääkaupunkiseudun kasvun haitat eivät jakaudu tasaisesti

Pääkaupunkiseudun rakentaminen sekä raide- ja tieliikenteen hankkeet vaativat usein maamassojen siirtelyä ja korvaamista kiviaineksella. Ylijäämämaiden sijoittamisesta sekä kiviaineksen louhinnasta ja murskauksesta on muodostunut Uudellamaalla kasvava ongelma. Rakentamisen haitat eivät tällä hetkellä jakaudu tasaisesti vaan kasautuvat kehyskuntiin.

Pääkaupunkiseudun kehyskuntiin sekä Espooseen ja Vantaalle avataan jatkuvasti uusia kiviaineksen louhimoita, murskaamoita ja maanläjitysalueita asutuksen tuntumaan. Hankkeiden läheisyydessä asuu satoja, jopa tuhansia ihmisiä, jotka voivat joutua kärsimään melu-, pöly- ja tärinähaitoista lähes päivittäin. Yhä suuremmaksi ongelmaksi on muodostunut myös hankkeisiin liittyvä raskas liikenne.

Louhimo- ja murskaustoimintaa säätelevä lainsäädäntö ei tunnista riittävästi Uudenmaan kaltaisten tiheään rakennettujen alueiden erityispiirteitä. Luonnonalueet ja ekologiset yhteydet ovat Uudellamaalla usein arvokkaita virkistyskohteita ja luonnonympäristön monimuotoisuuden kannalta jopa korvaamattomia, johtuen jo olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta.

Nykyinen teknologia mahdollistaisi murskaamojen tehokkaamman melusuojauksen ja esimerkiksi louhinnan maan alla. Toiminnanharjoittajat ovat kuitenkin olleet haluttomia ottamaan uutta teknologiaa käyttöön, eikä hankkeiden lupaharkinnassa nykyään edellytetä riittäviä melusuojauksia. Myös valvonta on tehotonta.

Yksi keskeinen ongelma on, että ympäristöluvissa käytetyt melupäästöjen raja-arvot eivät tällä hetkellä vastaa tutkimustietoa melun terveyshaitoista. Lainsäädäntöä on lisäksi muutettava siten, että lupahakemuksiin liitettävät selvitykset toiminnan vaikutuksista ovat riippumattoman tahon laatimia. Myös asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa hankkeisiin on vahvistettava.

Uusia louhimoita perustellaan rakennusteollisuuden tarpeilla. Tällä hetkellä kiviaineksen saatavuus on kuitenkin jopa niin hyvä, että suunnitteilla on rakentaa kiviaineksesta tekosaaria. Tällaiset suunnitelmat eivät olisi yhtä houkuttelevia, jos rakentajat kantaisivat täysimääräisen vastuun hankkeiden aiheuttamista ympäristöhaitoista.

Kestävä ja vastuullinen rakentaminen ottaa huomioon myös rakentamisesta syntyvät haitat. Kiviaineksen ja ylijäämämaan kierrätystä on tehostettava ja toiminnan on pysyttävä ympäristön reunaehtojen puitteissa. Näin luodaan hyvää ja kestävää ympäristöä ihmisille ja luonnolle.

Julkaistu Vaalikynä-palstalla Etelä-Suomen median sivuilla ja Länsiväylässä 3.4.2019.

Saara Huhmarniemi
Rakennus- ja ympäristölautakunnan pj, Kirkkonummi
Kansanedustajaehdokas 2019, Vihreät