Pääkaupunkiseudun kasvun haitat eivät jakaudu tasaisesti

Pääkaupunkiseudun rakentaminen sekä raide- ja tieliikenteen hankkeet vaativat usein maamassojen siirtelyä ja korvaamista kiviaineksella. Ylijäämämaiden sijoittamisesta sekä kiviaineksen louhinnasta ja murskauksesta on muodostunut Uudellamaalla kasvava ongelma. Rakentamisen haitat eivät tällä hetkellä jakaudu tasaisesti vaan kasautuvat kehyskuntiin.

Pääkaupunkiseudun kehyskuntiin sekä Espooseen ja Vantaalle avataan jatkuvasti uusia kiviaineksen louhimoita, murskaamoita ja maanläjitysalueita asutuksen tuntumaan. Hankkeiden läheisyydessä asuu satoja, jopa tuhansia ihmisiä, jotka voivat joutua kärsimään melu-, pöly- ja tärinähaitoista lähes päivittäin. Yhä suuremmaksi ongelmaksi on muodostunut myös hankkeisiin liittyvä raskas liikenne.

Louhimo- ja murskaustoimintaa säätelevä lainsäädäntö ei tunnista riittävästi Uudenmaan kaltaisten tiheään rakennettujen alueiden erityispiirteitä. Luonnonalueet ja ekologiset yhteydet ovat Uudellamaalla usein arvokkaita virkistyskohteita ja luonnonympäristön monimuotoisuuden kannalta jopa korvaamattomia, johtuen jo olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta.

Nykyinen teknologia mahdollistaisi murskaamojen tehokkaamman melusuojauksen ja esimerkiksi louhinnan maan alla. Toiminnanharjoittajat ovat kuitenkin olleet haluttomia ottamaan uutta teknologiaa käyttöön, eikä hankkeiden lupaharkinnassa nykyään edellytetä riittäviä melusuojauksia. Myös valvonta on tehotonta.

Yksi keskeinen ongelma on, että ympäristöluvissa käytetyt melupäästöjen raja-arvot eivät tällä hetkellä vastaa tutkimustietoa melun terveyshaitoista. Lainsäädäntöä on lisäksi muutettava siten, että lupahakemuksiin liitettävät selvitykset toiminnan vaikutuksista ovat riippumattoman tahon laatimia. Myös asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa hankkeisiin on vahvistettava.

Uusia louhimoita perustellaan rakennusteollisuuden tarpeilla. Tällä hetkellä kiviaineksen saatavuus on kuitenkin jopa niin hyvä, että suunnitteilla on rakentaa kiviaineksesta tekosaaria. Tällaiset suunnitelmat eivät olisi yhtä houkuttelevia, jos rakentajat kantaisivat täysimääräisen vastuun hankkeiden aiheuttamista ympäristöhaitoista.

Kestävä ja vastuullinen rakentaminen ottaa huomioon myös rakentamisesta syntyvät haitat. Kiviaineksen ja ylijäämämaan kierrätystä on tehostettava ja toiminnan on pysyttävä ympäristön reunaehtojen puitteissa. Näin luodaan hyvää ja kestävää ympäristöä ihmisille ja luonnolle.

Julkaistu Vaalikynä-palstalla Etelä-Suomen median sivuilla ja Länsiväylässä 3.4.2019.

Saara Huhmarniemi
Rakennus- ja ympäristölautakunnan pj, Kirkkonummi
Kansanedustajaehdokas 2019, Vihreät