Uusi koulukeskus on rakennettava suunnitellusti yhtenä kokonaisuutena
Kunnassa käsitellään parhaillaan ensi vuoden talousarviota. Yksi investointikohteista on Gesterbyn koulukeskuksen uudisrakennus, johon on esitetyn suunnitelman mukaan siirtymässä parakeissa toimivat Gesterbyn koulu ja Winellska skolan sekä erillisessä rakennuksessa toimiva Papinmäen koulu. Palvelutuotannon lautakunta on kuitenkin kokouksessaan 15.10. esittänyt vaihtoehtoa, jonka mukaan ensin rakennettaisiin vain ruotsinkielinen Winellska skolan ja Gesterbyn koulun osuuden rakentaminen siirtyisi myöhempään ajankohtaan. Kunnanhallituksen oli tarkoitus päättää Gesterbyn koulukeskuksen hankesuunnitelmasta kokouksessaan 9.11., mutta suunnitelma palautettiin valmisteluun äänestyksen jälkeen juuri talousarvion käsittelyn alla. Uhkana on, että Gesterbyn koulun tulevaisuutta pyrittäisiin petaamaan jo talousarvion yhteydessä, ennen asian varsinaista käsittelyä.
Gesterbyn koulukeskusta on suunniteltu pitkään ja tavoitteena on luoda terveellinen ja toimiva kouluympäristö, jossa toimivat rinnakkain suomen- ja ruotsinkieliset perusopetuksen luokat sekä kielikylpyluokat. Koulujen tilatarpeiden yhteensovittaminen tuo monia synergiaetuja. Kaksikielinen kouluympäristö mahdollistaa kaksikielisyyttä arvostavan kulttuurin jatkumon yhdessä uuden, keskustaan rakennettavan lukiokampuksen kanssa.
Gesterbyn koulukeskuksen rakennushanke on olennainen osa koko Kirkkonummen kattavaa sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden palveluverkkoa. Hanke on suunniteltu vastaamaan ajantasaisiin väestöennusteisiin ja sen tilatehokkuus on erittäin hyvä. Kaikkien kolmen koulun tarvitsemat tilat on suunnitelmassa yhdistetty sekä pedagogisesti toimivaksi että kustannustehokkaaksi kokonaisuudeksi.
Palvelutuotannon lautakunnan lisäämä toteutusvaihtoehto kuitenkin vaarantaa hankkeen toteuttamisen suunnitellusti. Vaihtoehdon mukaan ruotsinkielisen Winellska skolanin rakentaminen alkaisi keväällä 2022 ja rakennus olisi valmis syksyllä 2024 koulujen alkaessa, mutta suomenkielisen Gesterbyn koulun oppilaat jäisivät parakkeihin mahdollisen laajennuksen valmistumiseen asti, ainakin vuoden 2028 loppuun. Hankkeiden vaiheistaminen usean vuoden ajalle sisältää monia vakavia ongelmia.
Yksi merkittävä ongelma on, että hankkeen pilkkominen osiin muuttaisi Gesterbyn koulukeskuksen alueen työmaaksi lähes yhtäjaksoisesti keväästä 2022 vähintään vuoden 2028 loppuun. Rakentamisesta syntyy aina melua, työmaaliikennettä ja vaaratekijöitä. Tilanne heikentäisi koulualueen viihtyvyyttä ja turvallisuutta ja olisi kuormittavaa niin oppilaille kuin henkilökunnalle.
Kunnan talouden kannalta merkittävä haitta on, että poliitikkojen nyt esittämä vaiheistaminen on 2,4 miljoonaa euroa kalliimpaa kuin kampuksen toteuttaminen yhtenä kokonaisuutena. Tähän arvioon sisältyy myös parakkien vuokrakustannukset eri vaihtoehdoissa. Lisäksi vaiheistetun hankkeen kilpailuttaminen ja suunnittelu on vaikeampaa ja sisältää enemmän riskejä, jotka voivat toteutua viivästyksinä ja lisäkustannuksina hankkeen aikana. Kolmas ongelma on, että vaiheistuksessa saatetaan menettää elinkaarimallin edut Gesterbyn koulun osalta. Elinkaarimallissa hankkeen toteuttaja vastaa hankkeen suunnittelun ja rakentamisen lisäksi myös ylläpidosta tai kiinteistöpalveluista esimerkiksi 20 vuoden ajan. Elinkaarimalli selkeyttää rakennushankkeen vastuita ja kustannusten hallintaa vuosiksi eteenpäin. Tämä on tervetullutta Kirkkonummella.
Tilanne muistuttaa ikävästi Kirkkonummen päätöksenteossa niin usein toistuvaa kaavaa. Sen sijaan, että päätökset tehtäisiin suunnitellusti ja oikeaan aikaan tietoon ja selvityksiin perustuen, aletaan päätöksenteon hetkellä soutamaan ja huopaamaan. Päättäjät vaativat toinen toistaan kirjavampia selvityksiä erilaisista mieleen juolahtaneista vaihtoehdoista. Tämä kuormittaa tarpeettomasti kunnan hallintoa ja henkilöstöä. Prosessien monimutkaistaminen ja epävarmuuden luominen monille kuntalaisille tärkeiden kouluhankkeiden ympärillä ei kuulu hyvään päätöksentekoon. Hankkeiden viivyttäminen johtaa myös kustannusten kasvuun.
Gesterbyn koulukeskus on toteutettava suunnitellusti kokonaisuutena, jotta kaikki oppilaat, äidinkielestä riippumatta, pääsevät siirtymään uusiin tiloihin vuoden 2024 alussa. Näin koulukeskuksen alue, sen liikennejärjestelyt ja ympäristö voidaan saattaa valmiiksi, viimeistellä ja rauhoittaa oppimiselle ja koulunkäynnille.
Saara Huhmarniemi
Rakennus- ja ympäristölautakunnan pj
kunnanhallituksen varajäsen (Vihreät)
saara.huhmarniemi@vihreat.fi
