Ilmastonmuutos pahentaa ennestään heikkokuntoisten vesistöjen tilaa

Ilmastonmuutos pahentaa ennestään heikkokuntoisten vesistöjen tilaa

Ilmastonmuutos pahentaa ennestään heikkokuntoisten vesistöjen tilaa

Pikaisia toimia tarvitaan myös paikallisesti

Pitkään jatkunut helteinen sää paisutti vesistöjen sinilevälautat tänä kesänä ennätysmäisen suuriksi. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöiden toden­nä­köi­syyttä ja näin pahentaa leväongelmaa.

Kirkkonummella sinile­vä­ha­vaintoja tehtiin kesän aikana seitsemällä kymmenestä yleisestä uimarannasta. Vastaava tilanne on monessa muussakin pääkau­pun­ki­seudun kunnassa, kuten Kirkkonummen Sanomissa 12.8.2018 uutisoitiin. Esteettisen haitan lisäksi sinilevät, syanobakteerit, tuottavat kasvaessaan hermo- ja maksamyrkkyjä, jotka estävät veden turvallisen käytön. Pienikin määrä sinilevää vedessä on aina riski veden käyttäjille.

Yllätyksenä leväongelma ei ole tullut, vaan vesistöjen ja Itämeren heikko tila on tiedostettu jo pitkään. Ilmas­ton­muu­toksen mukanaan tuomat säiden ääri-ilmiöt, kuten helle ja kuivuus, sekä toisaalta pintavaluntaa lisäävät voimakkaat sateet, vahvistavat ongelmaa. Vesistöjen rehevöi­ty­miseen on tartuttava nyt, myös kunnissa.

Suurin osa ihmisen aiheuttamasta ravin­ne­kuor­masta kulkeutuu Itämereen jokiveden mukana. Tästä hajakuor­mi­tuk­sesta valtaosa on peräisin maataloudesta, mutta osansa on myös haja-asutuksella ja metsä­ta­lou­della.

Kirkkonummella haja-asutukseen liittyvien jäteve­si­pääs­töjen osuus on merkittävä, ja jäteve­si­neu­vontaan onkin ohjattava jatkossa riittävästi resursseja.

Vesistöjen kunnon parantamiseen ei siis ole olemassa yhtä ratkaisua, vaan ongelma ratkeaa pieninä puroina. Kirkkonummen järvistä valtaosa laskee Suomenlahteen, jonka ekologinen tila on vain välttävä.

Parantamalla sisävesien ekologiaa voidaan siis vaikuttaa myös Itämeren tilaan. Vaikuttavat toimenpiteet vaativat laajaa osallistumista, asenteiden ja toimin­ta­kult­tuurin muutosta, sekä etenkin toimenpiteitä kuormituksen syntylähteillä. Koko Itämeren laajuudessa kansainväliset toimet ovat välttämättömiä, mutta rannikkovesien sekä sisävesien rehevöityminen ja leväongelma on kyettävä ratkaisemaan itse.

Maatalouden ravinnekuormaa on jo pyritty hallitsemaan etenkin lainsää­dän­nöllä ja ympäris­tö­tuilla. Nykyiset keinot eivät ole olleet riittäviä. Tiukemman sääntelyn rinnalle tarvitaan myös paikallisia, vesistöjen kokonais­ti­lan­teesta lähteviä ratkaisuja. Tuusulanjärvi on esimerkki kohteesta, jossa levätilanne on saatu hallintaan pitkä­jän­teisten kunnos­tus­toimien ansiosta. Tärkeää on arvioida tilanne vesis­tö­koh­tai­sesti ja työskennellä yhteistyössä, suunni­tel­mal­li­sesti ja pitkä­jän­tei­sesti koko valuma-alueen tilan parantamiseksi.

Kirkkonummella käynnistyi keväällä ensimmäinen vesis­tö­kun­nos­tus­hanke Veikkolan vesistöhanke, jonka avoin infotilaisuus järjestetään 29.8. kello 18 Eerikin­kar­ta­nolla. Hankkeen toivotaan vauhdittavan vesistöjen ekologisen tilan parantamiseen tähtääviä toimia koko kunnan alueella. Vesistöt eivät tunne kuntarajoja, joten yhteistyössä naapurikuntien kanssa on myös paljon voitettavaa. Kuuma ja kuiva kesä osoitti, että Kirkkonummen uimarannat ovat erittäin suosittuja. Pidetään huolta, että tulevai­suu­dessa yhä useampi Kirkkonummen uimarannoista on levätön ja uintikelpoinen!

Julkaistu Kirkkonummen sanomissa 19.8.2018

Saara Huhmarniemi
saara.huhmarniemi@vihreat.fi
Kunnanvaltuutettu (vihr.)
Rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja

Sanni Jäppinen
sanni.jappinen@vihreat.fi
Kunnan­val­tuu­tettu (vihr.)
Kuntatekniikan lautakunnan jäsen